Vauvavuosi meni jo. Pitäskö aktivoitua bloggaamaan ja matkailemaan?

Toipumista ja kesäsuunnitelmia 2023?

Heippa vaan kaikille taas minunkin (M-E) puolestani. Täällä sitä ollaan elossa, vaikkei ehkä viimeisten kuulumisten pohjalta uskoisi.

Ennen synnytystä kirjoittelin blogille joka viikko kuulumisiani. Sen jälkeen homma jäi.

Tilaston mukaan olen tainnut vuoden aikana kiskaista tänne hurjat 11 postausta! Sekin on jo ihmeen hyvin. Tänä vuonna on nimittäin meikeläistä pyöritetty jos jonkinlaisisissa liemissä.

Joko nyt uskaltaa henkäistä helpotuksesta?

Korona, enterovirus, streptokokki C, Influenssa. Siinä viime syksyn ”varmistetut” tartunnat allekirjoittaneella. Muista flunssista puhumattakaan.

Kaikki alkoi siis viime kesän kylpyläreissun jälkeen (tai itseasiassa itselläni jo synnytyksen jälkeen). Saimme sieltä koronan vol 2, joka minulla ja Markuksella meni ohi pelkällä kurkkukivulla.

Tästä kuukausi sairastuimme koko perhe enterorokkoon. Näin ainakin luulen, sillä minulle ja Markukselle tuli suuhun rakkuloita, ja uutisten perusteella enteroa oli samaan aikaan liikenteessä.

Viimeistään tuosta, alkoi sitten oma tautikierteeni, joka ei vieläkään ole keuhkojen osalta mennyt täysin ohi. En siis ole joulukuun alun influenssan jälkeen ollut enää perinteisellä tavalla lainkaan kipeä, mutta keuhkoni ovat oireilleet ihan tänne asti.

Sain kolme kk sitten kokeiluun astmalääkkeen (jossa avaava samassa) ja sen jälkeen pikkupikkupikkuhiljaa oireeni ovat lievittyneet.

Minua on siis tutkittu jos ja vaikka kuinka, sillä hengenahdistus, yskiminen jne lisääntyi aina kun yritin liikkua kovempaa. Välillä sykkeet laukkasivat korkealla ihan vaan istuessa.

Ja tutkittu on.

Keuhkoja vaikka millä tekniikoilla, on ultrattu sydäntä, holteroitu, spirometriat ja puhallustestit on tehty. Ja juuri mitään ei ole löytynyt.

Terve en ole vieläkään, mutta nyt alkaa jo hieman päivä paistaa tähän nuutuneeseen ja riutuneeseen risukasaan.

Tampereen salaisessa kahvilassa
Oisko suunta jo ylöspäin?

Syksy ja alkutalvi olivat siis niin henkisesti kuin fyysisestikin todella vaikeat. Vauva heräili heinäkuusta tammikuuhun aivan u s k o mattoman paljon, ja en suoraan sanottuna noilla unilla ihmettele, ettei kropallani ollut mitään mahiksia saada minua paranemaan.

Nyt vielä viimeisenä hännänhuippuna kävin vähän mittailemassa veriarvojani ja hupsista vaan, ferritiini oli tippunut 78 -> 17 sitten marraskuun mittauksen.

Minun sairasteluideni lisäksi esikoinen aloitti eskarin ja kuopus kerhon, myimme asuntomme, muutimme liian pieneen väliaikaisasuntoon ja huoh.

Josko nyt alkaisi helpottaa?

Reissuhaaveilusta tietää, että toipuminen on alkanut – kesäsuunnitelmia 2023

Keuhkot alkavat siis olla paremmassa kunnossa, vauva on nyt reilun kuukauden nukkunut huomattavasti paremmin, aurinko paistaa ja olen viimeiset viikot vedellyt rautaa putelista.

Täytyy sanoa, että energiatasot ovat alkaneet nousta.

Kun syksyllä mietin, etten varmaan sydänoireideni takia enää edes uskaltaisi matkustaa ulkomaille, (kun en väliin uskaltanut nousta edes eskarille johtavaa ylämäkeä saati olla yksin kotona) nyt haaveissa on jo kaksi matkaa!

Lue lisää Markuksen lomahaaveilua: Tanskaan vai Tampereelle?

Marraskuulle olemme suunnitelleet pidempää reissua Espanjaan ja kesälle suunnitteilla on Legolandin reissu. Legoland on kuitenkin juuri Markuksen loma-aikaan heinäkuussa varmaan aivan tukossa, ja sellainen ei itseäni tällä hetkellä hirveästi nappaa. Mietinnässä siis onko väärtti vaiko ei ?

Leikkipuistojen superjuuserit aina yhtä uutta seikkailua vailla!

Mitä enemmän olen tutkinut Ruotsin karttaa ja nähtävyyksiä, sitä enemmän tekisi mieli vaan jäädä pyörimään Ruotsiin ilman varsinaista aikataulua. Minusta lasten kanssa matkaillessa mukavinta on mennä ennestään tuntemattomiin kaupunkeihin seikkailemaan. Koska olemme budjettimatkailijoita, aloitamme etsimällä parhaat kahvilat ja parhaat leikkipuistot keskustoissa ja tutkimme niiden lähiseutua ilman kiirettä mihinkään. Ruotsissa leikkipuistoihin on ainakin Tukholman seudulla panostettu ja en malta odottaa, että pääsemme lasten kanssa niitä tutkimaan!

Katsokaapa tästä mitä aarteita Tukholmasta löytyykään leikkipuistojen osalta!

Toisaalta, mitä vähän kauemmas matkailuun tulee, Nonsense- podin Alexa ja Linda vinkkasivat Hampurin lähellä sijaitsevasta Heideparkista, josta löytyy Pipsa Possu -maa. Sekin alkoi reissuhuumassa vähän poltella. Olisi vielä juuri ja juuri meidän eskarilaisellekin sopiva kohde. Voi nimittäin olla, että Pipsa possu ei enää muutaman vuoden päästä nappaile laisinkaan.

Tällaiset mietinnät tänään!

Millaisia kesäsuunnitelmia 2023 teillä?

Lähemmäs vai kauemmas? Vai hemma bäst?!

M-E

Lue lisää: Tampereen parhaat leikkipuistot

Särkänniemeen varasin liput jo tammikusssa, ettäs saadaan se ns. hyvissä ajoin alta pois. Käyty on!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *