Vauva täyttää jo 2kk ! Hujauksessa on jälleen mennyt toinen vauvavuoden kuukausi.
Hän on ihana hymyilevä tarinoija! – Vauva 2kk
Vauvelimme hyväntuulisuus on säilynyt, mistä voi olla vaan kiitollinen. Yöt hän nukkuu edelleen loistavasti ja hereillä ollessaan tutkiskelee tarkkaavaisesti ympäristöään.
Hänestä on kuoriutunut myös melkoinen tarinoija. Hän hakee katsekontaktia, ja pysyy siinä pitkään. Hän on huomannut myös, että ääntelemällä saa enemmän huomiota ja juttukaverin pysymään kauemmin silmien edessä.
Hymyjä hän on heitellyt jo varmaan kuukauden päivät ja nimenomaan silloin kun hänen kanssaan juttelee. Naurua emme ole vielä kuulleet!
Imetys on ollut tämän vauvan kanssa kaikkein helpointa lapsistamme. Olen tästä niin huikean onnellinen. Siis se, että imetys ei satu, on aika uskomatonta.
Lue lisää: Imetyksen haasteet – Imetyskipu ja D-mer
Lisäksi, hän on jotenkin niin samalainen kuin edelliset vauvamme, että minun pitää välillä ravistella itseäni siitä, että hän on ihan uusi tyyppi perheessämme. Uusi persoona omine juttuineen!
Pari sanaa äidin palautumisesta – Vauva 2kk
Jos ei edellisessä postauksessa mainittuja sairasteluja oteta huomioon, tuntuu, että olen palautunut tästä vauvasta paremmin kuin kahdesta edellisestä. Moni miettii palautumisessa eritoten kilojaan, ja toki se on osa palautumista, mutta itse painotan muita fyysisiä ja erityisesti henkisiä asioita.
Jollain tasolla tunnen jopa, että olen virkeämpi ja hyväntuulisempi kuin pitkään pitkään aikaan. Raskauden viimeiset ajat olivat (varmaan osittain koronan takia) niin raskaita, että mahasta eroon pääseminen oli itsessään jo todella suuri helpotus ja olo on ollut keijun keveä!
Lisäksi henkiseen palautumisnopeuteen vaikuttaa takuulla hormonien lisäksi se, että migreeni loistaa edelleen poissaolollaan.
Ensimmäinen kunnon aurinkopäivä yhdistettynä itkemiseen (yep, yksi mun pahimmista migreenitriggereistä) toi päänsäryn muutamaksi päiväksi, ja muistinpa taas miltä tuntuu, kun ei jaksa olla läsnä ja kaikki lasten välienselvittelyt tai isommat tunnereaktiot tuntuvat ylivoimaisilta kestää ja ottaa vastaan.
Mutta, olen siis nauttinut tästä raskauden jälkeisestä vauvakupla-olotilasta ihan huimasti. Olo alkaa myös fyysisesti olla vahva ja olen haikaillut salille tai muun urheilun pariin. Sille on todella tarve, sillä tunnen ryhtini olevan lähinnä C-kirjainta. Ja kaipaan sit piristysruisketta, jonka urheilemisesta voi saada. Edellisestä kerrasta onkin jo hurjasti aikaa!
Ja hei, se korvassa soinut sydämentykytys! Se katosi aika lailla tasan kuukausi siitä kun se alkoi. En tiedä vaikuttiko se, että aloin syödä lisärautaa, vaiko loppuiko vaan omia aikojaan? Mutta loppui ja ah, olen siitäkin niin kiitollinen! Tuollaiset epämääräiset oireet ovat todella inhottavia.
Isin loma!
Markus on pitänyt nyt kolme isyysvapaaviikkoa ja meillä on alkanut kesäloma! Tuntuu ihan uskomattomalta, että saadaan olla tällä kokoonpanolla kotona ainakin melkein koko kesä! Mitään suunnitelmia emme ole vielä lyöneet lukkoon, vaan mennään sillä mikä parhaalta tuntuu.
Jos nyt jostain haaveilen, niin mikä vaan pieni ulkomaanmatka tekisi hyvää. Mietiskeltiin Visbytä ja Peppi Pitkätossun taloa. Molemmat lapset ovat nyt Peppi-iässä, eli se olisi ihan tämän kesän juttu.
Toisaalta ihan vaan Tukholmakin kiinnostaa. Siellä ei olla koskaan lasten kanssa käyty, eli kaupunkiin saisi vähän erilaisen tulokulman. Kaikki vinkit otetaan vastaan!
Lisäksi suunnitelmissa on perinteinen Särkänniemi-päivä, Muumimaailma ja Helsingissä tulemme varmaan viettämään useampiakin päiviä. Saimme Nurmijärven sukulaisilta majoitustarjouksen, eli sieltä on helppo hypätä pääkaupunkiin. Olen nimittäin jo pidemmän aikaa haaveillut Heurekassa, Sealifessa ja Linnanmäellä käymistä, eli nämä ehkä myös kesän kohdelistalla.
Vauvan viihtyminen autossa on tällä hetkellä vielä vähän arvoitus, eli en tiedä uskallammeko suunnata autolla lappiin. Tämä oli siis jossain vaiheessa enemmän haaveissa. Saa nähdä! Onneksi tässä on aika tehdä vielä vaikka mitä ja arvioida tilanteita uudelleen moneen otteeseen!
Mitä teillä kesäsuunnitelmissa?
// M-E
