Haluaisin lentää Amerikkaan, nauttia kenties lämmöstä ja tutustua lisää tuohon isoon maailmaan, joka pitää sisällään lukuisia alimaailmoja.
Haluaisin tehdä ja kokea taas sitä kaikkea mikä on siellä mahdollista. Tykkään siitä, millaista meillä on aiemmin ollut siellä puolen Atlanttia.
Sitten aloin jälleen kerran miettiä, että paljonko niitä päästöjä oikeasti tulee, jos lennän jenkkeihin?
Aiheesta tietoa etsiessä törmäsin netissä matkabloggaaja Annikan blogitekstiin, jossa pohdittiin lentämisen ja matkailun vastuullisuutta: Tarinoita Maailmalta – Voiko olla vastuullinen matkailija, jos lentää kohteeseen?
Postaus summasi aika hyvin omia ajatuksiani.
Voiko olla vastuullinen, jos lentää kohteeseen?
Edellä mainitussa postauksessa nostettiin sekä lentokäyttäytyminen että muu käyttäytyminen.
Ensin tulisi tietysti lentää mahdollisuuksien mukaan harvemmin. Ja sitten kun lennetään, niin tulisi suosia suoria lentoja. Lentojen päästöjen kompensointi on myös nykyään sellainen seikka, jonka tulisi olla lähes itsestäänselvyys.
View this post on Instagram
Päästöjen kompensointi?
Helposti sanottu, mutta kun pitäisi pistää rahaa tiskiin, niin homma muuttuu huomattavasti vaikeammaksi. Lentojen päästöjen kompensointi tuo helposti matkoille esimerkiksi 10-15% lisähintaa. Sinänsä tuo ei kuulosta isolta summalta, mutta kun muutenkin yritämme aina mennä mahdollisimman pienellä budjetilla, tällainen vapaaehtoinen lisäkulu ei ole kovin houkutteleva ostos.
Vastuullisesti myös kohteessa
Annika nosti blogitekstissään pointin, että pelkkä vastuullinen liikkuminen ei sinänsä riitä, vaan myös itse matkakohteessa tulisi toimia ja elellä vastuullisten periaatteiden mukaan.
Tämä on hyvä nosto, ja laittoi miettimään, että miten matkalla eläminen oikeastaan eroaa normaalista kotioloissa elämisestä? Siis näiden periaatteiden puolesta.
Jos haluamme matkailla vastuullisesti ja pienellä hiilijalanjäljellä, niin eikö sama periaate pitäisi olla ihan jokapäiväisessä elämässäkin? Muutenhan touhu on pelkkää omien matkailunautintojen viherpesua.
Oma hiilijalanjälki ja hiilibudjetti
Edellisten pohdintojen myötä tullaan peruskysymysten äärelle.
Koska lentäminen on ilmaston kannalta aivan kauhea matkustusmuoto, niin sitähän ei pitäisi kenenkään tehdä, ellei ole pakko. Mutta se, että ei lennä ollenkaan, ei myöskään tee kenestäkään automaattisesti ilmastopyhimystä.
View this post on Instagram
Lentää tai ei, jokaisen elämä tuottaa jatkuvasti päästöjä. Elintapamme määrittävät sen, miten paljon niitä itse kunkin elämän seurauksena tulee.
Mutta kuinka paljon niitä sitten tulee?
Arvioi oma hiilijalanjälkesi
Mainitsemassani Tarinoita Maailmalta -blogin jutussa linkattiin Sitran elämäntapatestiin, jolla voi arvioida oman hiilijalanjälkensä.
Hiilijalanjälki on terminä aika kuiva ja kulunut, mutta kannattaa silti ehdottomasti tehdä tuo testi! Testin tuloksena saat luvun, jota voit käyttää omana vertailukohtana jatkossa lähes kaikkeen, kun luet tai keskustelet ilmastoasioista jatkossa.
Tein myös itse testin ja tulos oli osittain jopa yllättävä.
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on Sitran mukaan 10 300 kg vuodessa. Ja yksikkönä on tuossa hiilidioksidiekvivalentti, eli ymmärtääkseni se tarkoittaa sitä, paljonko kaikki päästösi vastaisivat pelkkää hiilidioksidikaasua.
Erikoista tuossa testissä on se, että kaikkien testin tehneiden henkilöiden keskimääräinen tulos on vain 7000kg, eli selvästi alle suomalaisen keskiarvon. Mistä tämä mahtaa kertoa?
Ehkä tuollaista testiä eivät tee kuin ne, jotka kiinnittävät asiaan elämässään vähänkään keskivertoa enemmän huomiota, tai sitten vaan testin tekijät ovat niin häpeissään aiheuttamistaan päästöistä, että heittävät arvioita hieman alakanttiin. Vastaavat siis siten, miten toivoisivat että asiat heidän elämässään olisivat.
Niin tai näin, oma tulos oli yllättävän alhainen, eli vaivaiset 4000kg. Ja tämä siitäkin huolimatta, että omistamme diesel-auton, jolla ajamme vielä kohtuullisen paljon! Miten tämä voi olla mahdollista?
Asuminen plussaa, ruokatottumukset miinusta
Oman suhteellisen pienen hiilijalanjälkilukeman ylivoimaisesti suurin tekijä on asumismuoto.
Asumme siis kerrostalossa, neljä henkeä kohtuullisen pienessä asunnossa. Asuntomme lämpiää kaukolämmöllä ja rakennus on melko uusi ja siten energiatehokas. Tämä on tarjolla olevista vaihtoehdoista varmaan yksi ilmastoystävällisimmistä.
Myös liikenteen osuus näyttäytyy tuloksessani yllättävän pienenä palkkina, vaikka vastasin totuudenmukaisesti, että autolla tulee ajeltua reilusti ja joukkoliikennettä käytän tällä hetkellä vain vähän. Toki kysymykset lento- ja laivamatkailusta koskivat vain ajanjaksoa vuosi tästä hetkestä taaksepäin, joten kun ne olivat molemmat nollaa, niin tämä tietysti vaikuttaa tulokseen positiivisesti.
View this post on Instagram
Ilmoitettu keskivertosuomalaisen hiilikuorma on vuodelta 2019, jolloin ihmiset vielä matkailivat noilla kyseisillä välineillä aika paljon enemmän kuin tällä hetkellä. Tämä selittänee ”hyvää” verrokkitulostani sillä saralla.
Ylivoimaisesti eniten petrattavaa tällä hetkellä näyttäisi olevan ruokailutottumuksissani.
Kun lihaa, maitotuotteita ja kaikenlaista muutakin ekstraa on edelleen ruokavaliossa jatkuvasti, niin ruokailutottumusteni aiheuttama ilmastokuorma on testin mukaan jonkin verran keskivertosuomalaista suurempi.
Tämä kohta pistää vähän miettimään!
Erityisesti siksi, että minulla ei ole periaatteessa mitään sitä vastaan, että syötäisi vaikka pääosin pelkkää kasvisruokaa. Mutta tottumukset ja tavat ovat niin tiukassa, että sitä tulee vedettyä lihaa ja muuta ilmastolle raskasta ravintoa ihan surutta, sen kummemmin asiaan paneutumatta.
Henkilökohtainen hiilibudjetti
Itse aiheutetun hiilikuorman testauksesta tullaan siis takaisin aiheeseen ”Voinko enää ikinä lentää”?
Sitra antaa siihen melko yksiselitteisen vastauksen: Ilmaston puolesta kestävän tason vuotuinen hiilijalanjälki olisi 2,5 tonnia per henkilö.
Siihen ei valitettavasti mahdu yhtäkään Amerikan matkaa, vaan nykyisistäkin päästöistä pitäisi vähentää! Omasta autosta pitäisi luopua heti ja siirtyä kokonaan kasvisruokavalioon. Näillä toimilla voisin olla jo melko lähellä tuota tavoitearvoa. Sen jälkeen enää kaikkien muidenkin, jotka eivät ole jo tällä levelillä, tulisi tehdä samoin.
Ilmastovastuullisuus on helppoa, kun ei tarvi tehdä mitään!
Tarvii vain jättää vaan tiettyjä asioita tekemättä.
Kaikki on suhteellista
Ehkä pystyn edellä mainittuihin toimiin vielä joskus. Mutta en pidättäisi vielä hengitystä.
Tämän jutun pointti on, että kaikki on suhteellista.
Jos vertaan omia päästöjäni kehittyvän maan asukkaaseen (1500kg), ne ovat järkyttävän suuret. Jos taas kanssaihmisiini länsimaassa, ne ovatkin jopa suhteellisen pienet.
Näin ollen minun hiilibudjettiini mahtuu helposti pari jenkkireissua vuoteen (3300kg/per reissu)? Silloinhan olen vasta samalla tasolla suomalaisten omakotiasujien kanssa, eikö vain?
Entä jos kompensoin lennoistani päästöt, niin saanko silloin lentää miten paljon huvittaa?
Nämä ovat hyviä kysymyksiä, joita on hyvä jäädä pohtimaan.
Mikä on sinun oma hiilijalanjälkesi?
Tee testi: Sitra – Elämäntapatesti
// Markus
Kirjoittaja on perhematkailun ammattilainen, joka pohtii iltaisin mm. päästökauppaa, sähköautoilua ja kompensointia. Ota meidät seurantaan Instagramissa, niin pääset matkoille mukaan omalta kotisohvaltasi, täysin päästöttömästi!
