Raskausviikko 39, huhtikuu 2022: Synnytys jännittää
Loppuraskaudessa neuvolassa käydään useammin kun vaikka keskiraskaudessa. Eli se olisi uusi viikko, uusi neuvolaviikko!
Käynnistetäänkö tämä synnytys vauvan suuren koon vuoksi?
Mitäs syitä käynnistykseen onkaan meidän perheessä löytynyt? Lähestyvä yliaikaisuus esikoisen kanssa. Tihkuva lapsivesi (korkea vedenmeno) kuopuksella. Oispa kiva tommonen iso kokoinen vauva seuraavaksi..
Lue lisää: Esikoisen synnytyskertomus – käynnistys lähestyvän yliaikaisuuden takia
Lue lisää: Kuopuksen synnytyskertomus – korkea vedenmeno
Noh. Pääasia, että vauvalla olisi kaikki hyvin ja äitikin säästyisi pahimmilta ongelmilta.
Jälleen oli siis uusi neuvola-aika. Pyysin heti alussa mittaamaan itseltäni hemoglobiinin. Siinä ei ollut tapahtunut muutosta. Jatkan siis raudan syömistä normaaliin tapaan ja toivon, ettei synnytyksessä tule suuria verenmenetyksiä. Synnytyksen jälkeen hemoglobiini on edellisissä raskauksissa palannut nopeasti normaaliarvoihin.
Terkkari kyseli myös syömisistä ja liikkumisesta. Kertoilin niin liikkumattomuudestani kun jo nyt alkaneesta sokerihimostani. Viimeksi suklaan mättäminen alkoi vasta imetyksestä. Koska neuvolalääkäri oli jo edellisellä viikolla jutellut suuresta Sf-mitasta, päätti terkkari ottaa myös verensokerin sormen päästä.
Verensokerin arvoksi mitattiin 4,2, eli vaikka olin syönyt aamupalan ehkä tuntia aiemmin, se oli jopa matala. Sen suhteen ei tarvitsisi olla huolissaan.
Myöskään painoni ei ole liikkunut moneen viikkoon mihinkään suuntaan. Sanoisinko jopa kuuteen viikkoon? Tai jos on liikkunut, niin kyse on parista sadasta grammasta.
Koska lähtöpainoni on ollut korkeampi kuin kahdessa edellisessä raskaudessa on painolimiittini selkeästi tullut täyteen, eikä kehoni ota enää enempää painoa kantaakseen. Painan nimittäin nyt saman verran kun edellisissä raskauksissa viimeisellä neuvolakäynnillä.
Vauvan sydänäänet kuulostivat tällä kertaa vaunujen edessä synkronoidusti ravaavalta hevosnelikolta.
Sf-mitta oli tosiaan karannut normaalikäyrien yläpuolelle. Sovimme tasan viikon päähän uuden neuvola-ajan. Jos Sf-mitta on tuosta vielä noussut, terkkari laittaa suoraan lähetteen polille kokoarvioon ja jee, mahdollisesti sopimaan sitä ei-todellakaan-toivottua käynnistysaikaa..
Mutta toki otan mieluummin käynnistyksen etukäteen, kun puserran viisikiloisen vauvan.
Edellisenä iltana huomasin ekaa kertaa myös enemmän turvotusta jaloissa. Ja sukkien rajat näkyivät nilkoissa paksuina ja syvinä juovina vielä pitkään suihkun jälkeen. Jokaisessa raskaudessa tilanne on ollut viimeisillä viikoilla sama. Ilmeisen normaalia kohdallani.
Lue myös: Raskaus ja hammassärky
Tuleva synnytys on alkanut jännittää
Vaikka takana on jo kaksi synnytystä, on edelleen vaikea sietää epätietoisuutta siitä milloin synnytys mahdollisesti käynnistyy. Koska edelliset synnytykset on käynnistetty, olen suunnilleen tiennyt mitä tapahtuu ja milloin. Nyt ollaan jälleen siinä tilanteessa, että vaan odottelemme ja toivomme josko jotain tapahtuisi ihan itsestään.
Juttelimme terkkarille synnytykseen liittyvistä epävarmuuksista. Lapset ovat tulleet nopeasti maailmaan ja lähikontaktimme on 30 minuutin päässä meistä. Päiväsaikaan lastenhoitoavun hälyttäminen lienee helppoa, mutta jos isovanhemmat eivät vaikka yöllä herääkään soittoon ja heillä syystä tai toisesta menee tunti tulla meille.. Se jännittää.
Itse olen lähinnä tuskaillut asiaa lapsivesien menemisen kannalta. Jos siis tapahtuisi tuollainen täydellinen vesienmeno, voisi olla niin, että lapsi olisi hyvinkin nopeasti maailmassa. Yhtä hyvin voi olla, että ilman oksitosiinitipan lisävaikutusta, mitään ei tapahtuisi pitkään aikaan.
Joka tapauksessa, olemme sopineet, että oli yö tai päivä, niin soitamme isovanhemmille ja Markus lähtee tällaisessa tapauksessa saman tien lasten kanssa viemään minut Taysiin. Olen mieluummin vaikka siellä yksin, kun kotona odottelemassa supistusten kovenemista.
Lue lisää: Synnytyspelko – apua on saatavilla!
Jotenkin vesienmeno tuntuu kuitenkin epätodennäköiseltä. Itselläni vedet ovat menneet ensimmäisessä synnytyksessä vasta epiduraalin saamisen jälkeen ja toisessa synnytyksessä silloin kun vauvalle laitettiin pinni päähän. Molemmista kesti noin tunti vauvan syntymään.
Vaikka tässä on nyt joristu vesienmenosta, toivon siis, että synnytys alkaisi supistuksilla! Vaikka kuinka jännittäisi etukäteen.
Myös uusi sairaala aiheuttaa jännitystä. Edelliset kaksi lasta olen synnyttänyt Taysin vanhan synnytysyksikön huoneessa 13. Nyt on uudet tilat, joihin mennään eri kautta kun aiemmin. Toivottavasti löydämme helposti perille!
Millaisia ajatuksia teillä lähestyvästä synnytyksestä? Mikä jännittää eniten?
//M-E
Lue edellisestä raskausviikosta 38: Parhaat vaatehankinnat vauvalle
