”Sähköauto ei vain toimi” – Ajatuksia autoilusta

”Niin kauan kuin minussa henki pihisee, sähköautolla en aja!”

Auton hankinnan myötä mielessä on pyörinyt kysymys sähköautosta, olisiko se meille mahdollinen hankinta?

Miksi meillä ei jo ole sellaista, jos se kerran olisi niin kova ilmastoteko?

Millaista keskustelua yleisesti käydään sähköautoilun puolesta tai vastaan, ja mitkä ovat faktat?

Sähköautot ovat tulossa, pääsiskö mukaan?

Sähköautoilu on nyt todella kuuma peruna. Iso muutos on väistämätön ja aika pian tulossa, siitä on jo vahvat merkit. Mutta millä vauhdilla se saavuttaa tällaisen normaalin tallaajan? Milloin se saavuttaa meidät?

Tähän asti vallitseva mielikuva sähköautoilusta on ollut, että se on vain rikkaille. Uudet sähköautot ovat maksaneet vähintään sen viisikymmentä tuhatta euroa, ja käytettyjen sähköautojen kanta on vielä aika pieni.

Ala kehittyy koko ajan kovalla vauhdilla, joten esimerkiksi viisi vuotta vanhan sähköauton osto ei juurikaan houkuttele. Siinä puhutaan jo eilispäivän teknologiasta, joka alkaa olla auttamatta vanhentunutta. Tämä on siis oma mielikuvani, eikä välttämättä pidä paikkansa.

Viime vuosina hybridit ja täyssähköautot ovat valuneet koko ajan lähemmäs tavallisia autoilijoita. Enää ei voida sanoa, että nämä uuden ajan kapistukset olisivat vain rikkaille. Koko ajan suurempi osa keskiluokkaisista perheistä lipuu parkkipaikoilla ohitsemme äänettömän ylväästi, joko hybridin tai täyssähkön mahdollistamana. Ja tämäkös se aina aiheuttaa meissä ihan rehellistä kateutta, samalla kun polkaisemme oman dieseltraktorimme käyntiin.

Lue myös: Road Trip Amerikassa lasten kanssa

Miksi meillä on perinteinen bensa tai diesel?

Olemme itse tähän asti ajaneet siis aivan perinteisellä polttoainesyöpöllä. Ensin oli pitkään bensakone, ja nyt vaihdoimme dieseliin. Ilmastoteko vai ilmaston tuhoamista?

Hankintahinta on ensimmäinen kynnys

Edellä mainittu sähköauton korkea hankintahinta on ollut yksi luonnollinen este. Tähän siis yhdistettynä se aiemmin todettu oletus, että vanhaa sähköautoteknologiaa ei kovin mielellään ottaisi kokeiluun.

Pieni tarkastelu osoittaa hintakynnyksen olevan osittain epätosi oletus. Nettiautosta löytyy parhaillaan vajaa pari tuhatta täyssähköautoa, joista edullisimmat normaalikokoiset autot irtoaa reilun kymppitonnin hintaan.

Tällä hinnalla saa siis käyteyn 5-8 vuotta vanhan Nissan Leafin, jonka kantama on sadan ja kahdensadan kilometrin välillä. Ihan kiva se olisi jokapäiväiseen kaupunkiajoon. Sillä pääsisi töihin, kauppaan ja harrastuksiin, kunhan kotilataus onnistuisi joka yö. Pidemmät matkat vaatisivat jo perusteellista suunnittelua ja enemmän lataustaukoja.

Siitä päästäänkin seuraavaan kohtaan, joka on latausmahdollisuudet.

Latausmahdollisuus tai sen puute

Toinen kynnyskysymys sähköauton hankkimisessa meillä on tällä hetkellä kotilatausmahdollisuus.

Meillä ei ole kotona edes omaa parkkipaikkaa. Yhtiössämme on niukasti paikkoja, ja ne ovat olleet hyvin varattuina. Tolppapaikka maksaisi vaivaiset 35 euroa kuussa, huh mikä hinta! Sähköauton latausmahdollisuudesta tällaisella tolppapaikalla en ole vielä ottanut selvää. Ehkä onnistuu jo nyt, tai ainakin piakkoin tulevaisuudessa.

Tämä 420 euron vuosittainen lisäkulu ei olisi tietystikään paha, jos sillä kattaisi rajattomat kotilataukset. Sähköstä pitäisi kuitenkin todennäköisesti pulittaa vielä erikseen.

Ideaalitilanne olisi minun mielestä se, että autolle olisi paikka latauspistokkeineen oman ulko-oven edessä. Näin latauskaapelin asennus ja latauksen hallinta kotona ei olisi mikään issue. Eli tässä pitäisi vielä tehdä ensin talokaupat, jotta voitaisi siirtyä tälle levelille sähköautoilun näppäryydessä!

Mentaalinen kynnys sähköauton hankinnassa

Yleisessä keskustelussa suurin kynnys sähköautoilussa tuntuu olevan autoilijoiden pään sisässä.

Saavutetuista eduista on vaikea päästää irti, ja totuttua elintasoa on vaikea alentaa. Sama pätee autoiluun. Totutusta helppoudesta on hankalaa päästää irti ja alentaa oman auton tarjoamaa palvelutasoa.

”Sähköauton kantama ei riitä”

Jos nykyisellä polttomoottoriautolla pääsee tankillisella esimerkiksi 700 kilometriä, tuntuu vastenmieliseltä ajatukselta, että tämä seitsemänsadan kilometrin vapausastetta rajoitettaisi.

Tässä vaiheessa argumentointi vääntyy osittain asenteelliseksi. On totta, että ilmeisesti vielä mikään sähköauto ei kykene 700 kilometrin kantamaan. Mutta aika moni kulkee jo hyvin lähelle sitä.

Pisimmät kantamat sähköautoilla ovat tällä hetkellä 500-650 kilometriä (talvella enintään 500km). Tässä on mielestäni jo kyse niin pienestä erosta, että eroa ei käytännössä ole. On totta, että parhaat kantamat toteutuvat vasta uusimmissa ja kalleimmissa versioissa. Mutta silti yleinen argumentti, että sähköauton kantama ei yksinkertaisesti riitä, on mielestäni nyt jo epätosi. Toki hintakysymys on asia erikseen.

Sähköauto on vain rikkaille?

Toinen kysymys koskee sähköauton hankintahintaa. Onko se oikeasti vain rikkaille?

On totta, että iso osa ihmisistä ajaa aina muutaman tonnin autolla. Itsekin olen kuulunut tähän porukkaan koko tähänastisen elämäni. Vasta viimeisin autohankintani meni yli tästä hintaluokasta.

Mutta autoilun kustannukset ovat paljon muutakin kuin auton hankintahinta.

Itse olen aina ollut sitä mieltä, että auton hankintahinnalla on melko vähän merkitystä autoilun kokonaiskustannuksissa. Vaikka kyseessä ei ole mikään mielipideasia, niin sillä on merkitystä, miten asian mieltää ja miten sitä ajattelee.

Tähän vaikuttaa ehkä isosti se, että olen itse ajanut tähän asti hyvin edullisen hintaluokan autolla. Ajatus uuden auton ostosta on ollut minulle aika lailla koko elämäni melko absurdi ajatus. Mutta niin vain siinäkin asiassa ikä on tehnyt tehtävänsä, ja enää se ei ole täysin käsittämätön asia. Tosin taloudellinen tilanne on pitänyt huolen, että vieläkään se ei ole tullut ajankohtaiseksi.

Lue myös: Mistä hyvä perheauto? Valinnan sietämätön vaikeus

Autoilun kokonaiskustannukset

Kaikki jotka ovat joskus laskeneet autoilun kustannuksia, ovat huomanneet mistä todelliset kulut koostuvat. On vakuutus, autovero, polttoainekulut, huollot, korjaukset, katsastus, renkaat, jne.

Näiden päälle on vielä yksi piilokulu, jota on monien ehkä vaikea ottaa huomioon, eli auton arvon alenema. Tämä on uusissa autoissa suurempi kuin vanhoissa, mutta keskimäärin auton arvo laskee 7-10% vuodessa.

Tämä tarkoittaa, että uudesta 30 000 euron autosta voi ensimmäisen vuoden aikana haihtua jopa yli neljä tonnia (n. 15%) taivaan tuuliin. Vanhemmasta, kymppitonnin autosta haihtuu ehkä noin 700 euroa, ja siitä muutaman tonnin autostakin häviää muutama satanen.

Näihin kaikkiin kuluihin menee kuukausittain satoja euroja, vuositasolla tuhansia. Halvan auton kohdalla muutaman vuoden päästä käyttökulut ovat ylittäneet auton hankintahinnan.

Millainen autoilu olisi mahdollisimman halpaa?

Tästä herääkin kysymys, että minkä hintaisella ja millaisella autolla ajaminen olisi kaikkein halvinta?

Tätä kysymystä olen itsekin miettinyt pitkään ja hartaasti, mutta mitään lopullista vastausta en ole tähän keksinyt. Kysymys on siksi hankala, että vastaus riippuu paljon siitä, millaista autoilua ihminen haluaa.

Jotkut vannovat vanhalla rämällä ajamisen nimeen. Halpa auto ajetaan loppuun, ja kun vastaan tulee kallis huoltotarve tai koko kosla leviää tielle, niin hommataan vain uusi vastaava. Tämä voi itseasiassa olla yksi halvimmista tavoista autoilla. Autossa on kiinni vain pieni pääoma, esimerkiksi tonni. Jos sattuu jotain, niin et voi menettää enempää kuin autoon sijoittamasi tonnin, ja pahimman sattuessa tarvitset vain toisen tonnin hommataksesi alle uuden menopelin, joka taas liikkuu eteenpäin.

Tällä tavalla et ehkä saa parasta turvallisuutta, käyttövarmuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Mutta jos olet valmis joustamaan näistä, tämä tapa riskeineen voi olla pitkässä juoksussa edullisin.

Lue myös: Ison perheauton kustannukset – Dieselautossa mitään järkeä?

Rahalla saa ja sähköautolla pääsee

Sijoittamalla autoon enemmän, saat todennäköisesti enemmän luotettavuutta, ja esimerkiksi pienemmät polttoainekulut. Huoltotarvettakaan ei parempikuntoisessa autossa ehkä tule niin usein. Toisaalta, kun autossa on kiinni enemmän, sitä ei kannata jättää huoltamatta, jos isompi huoltotarve tulee eteen. Eli sen minkä toisaalla säästää, menee toisaalle isompina kuluina.

Sitten viimein siihen sähköautoon.

Valtavan iso hankintahinta, joten siksi ei voi edes harkita?

Kuten tiedämme, sähköauton kotilataus lähentelee ilmaista. Jos polttoainekulut laskevat satasista kuussa kymppeihin kuussa, kyseessä on merkittävä säästö.

Joitain juttuja olen myös lukenut sähköautojen vähäisestä huoltotarpeesta. En tiedä miten hyvin nämä käytännössä toteutuu, mutta ilmeisesti sähköautoa huolletaan huomattavasti harvemmin kuin polttomoottoriautoa. Tästä kertyy siis säästöä.

Eli mitä jos hankkisinkin kalliin sähköauton, ja makselisin polttoaineiden sijaan auton osamaksuja? Rahanmeno olisi samaa luokkaa, mutta saisin käyttööni modernia teknologiaa ja edulliset polttoainekulut?

Voisiko tämä toimia?

Tähän autoilun kokonaiskustannusten spekulointiin on olemassa erittäin hyvä Suomen Ilmastopaneelin tarjoama laskuri, jolla voi ottaa halutessasi lähes kaikki kulut huomioon.

Laskuriin voi lisätä useita erilaisia autoja, ja vertailla niiden kustannuksia eri pituisilla käyttöajoilla ja kilometrimäärillä. Kuvaajien avulla voit nähdä, millaisia kuluja erilaiset autot aiheuttaisivat sinun ajomäärilläsi.

Suosittelen tutustumaan!

Suomen Ilmastopaneeli – Autokalkulaattori

// Markus

Kirjoittaja on ajatustason sähköautoilija, mutta tosielämässä kylmäkäynnistelee vielä toistaiseksi ”dieseltraktoria”. Seuraa meitä Instassa, niin pääset reissuillemme mukaan!