Road Trip USA:ssa lasten kanssa – Ensitunnelmat

Road Trip USA lasten kanssa – Ensitunnelmat

Road Trip USA:ssa lasten kanssa! Siinä uusi elämys, jonka juuri vähän aikaa sitten saimme kokea. No, yksi lapsi oli niinkö näkyvästi mukana ja toinen hengasi salamatkustajana koko matkan!

Tässä vähän matkan jälkeisiä tunnelmia. Reissun kohteista ja kokemuksista julkaisemme myöhemmin postauksia myös erikseen.

road trip usa lasten kanssa
Flagler Beach, Florida.

Emme vielä lähtiessämme tienneet varmaksi, minne olemme menossa

Matkasuunnitelmia kävimme läpi aiemmassa postauksessa. Suunnitelma oli täysin avoin, eli pystyimme tekemään oikeastaan ihan mitä vain. Yhtään majoitusta ei oltu varattu etukäteen. Ensimmäinen yö oli pakko viimein varata Helsinki-Vantaan lentokentällä check-in tiskillä, koska lentoyhtiö ei pystynyt lähtöselvittämään meitä, ellei meillä olisi ilmoittaa ensimmäisen yön osoitetta.

No, mulla oli kännykässä valmiina booking.comin appi, josta olin jo aiemmin katsellut joitain mahdollisia majapaikkoja valmiiksi. Kun virkailija ilmoitti, että kyllä teillä pitää olla osoite tiedossa missä olette yötä, meni ehkä puoli minuuttia, kun varasin meille majoituksen ja kerroin hänelle tulevan motellimme osoitteen. Hehee, kätevää!

Saapuminen lämpimään

Kun saavuimme Orlandoon, alkoikin kiehtoa ajatus siitä että jäätäisikin vain Floridaan lämpimään! Viime päivinä olimme katselleet lämpötiloja välillä Florida-Texas, ja kaikkialla muualla oli jopa jäätävän kylmää Floridaan verrattuna! Öisin lämpötilat laskivat muualla jopa nollan tuntumaan, ja päivälläkin oli jossain hädin tuskin kymmentä astetta.

Ennusteet näyttivät kuitenkin jotain suotuisimpiakin päiviä tulevalle viikolle, joten päädyimme olemaan ensin pari päivää Orlandossa lämmittelemässä, jonka jälkeen nostimme kytkintä ja lähdimme ajamaan.

Ensin pohjoiseen kohti Tallahasseeta, sitten siitä itään Texasia kohti.

Toteutunut ajoreitti

Ajoreittimme toteutui lopulta aika pitkälti alustavan suunnitelman mukaan. Ajoimme reittiä Orlando – Tallahassee – Pensacola – New Orleans – Baton Rouge – Houston – Dallas – Shreveport – Jackson – Pensacola – Jacksonville – Daytona Beach – Orlando.

road trip usa lasten kanssa
Toteutunut ajoreittimme.

Google Maps ilmoittaa tuolle suoraviivaiselle reitille mittaa noin 2400 mailia. Meille tuli auton mittariin kahdesssa viikossa 2800 mailia eli noin 4500 kilometriä. Se on aika paljon!

Neljä osavaltiota, monenlaisia teitä, ajelua valoisalla ja pimeällä, sateessa ja paisteessa.

Liikenne oli Interstate-teillä varsin sujuvaa

Liikenteen osalta mitään erityisen kamalaa emme kokeneet. Vain kerran seisoimme motarilla jonkun puoli tuntia, kun kolmella kaistalla autojonot etenivät etanavauhtia. Syyksi paljastui lopulta liikenneonnettomuus, jonka kohdalla oli ilmeisesti vain yksi kaista käytössä. Juuri kun saavuimme onnettomuuspaikalle, poliisit avasivat tietä takaisin käyttöön.

Sade yllätti muutamaan otteeseen, ja paikoittain tuli vettä ihan kunnolla. Siis niin että näkyvyys heikkenee minimiin ja pisarat rummuttavat auton katon lähes lommoille.

Tiet olivat yleisesti ottaen hyväkuntoisia, mutta New Orleansin alueella ei ihan niin hyviä. Alue on todella matalaa, vetistä suota, joten moottoritie on ikään kuin siltaa koko ajan. Nuo sillat on tehty jollain ihme tekniikalla vuonna käpy. Silta koostuu poikittaisista asvalttikaistoista, joiden saumat siis tärisee koko ajan ajaessa. Ja tietysti noissa silloissa on myös lämpölaajenemista varten koloja jatkuvasti. Muutamia satoja kilometrejä siis tämmöistä tärinää.

Myös liikenne oli kaikista hulluinta juuri New Orleansin alueella. Vauhdit tuntuivat kovilta mutkaisilla siltateillä, ja jengi pujotteli kaistojen poikki huomattavasti villimmin kuin muualla.

Yleisestikin liikennevirtojen nopeudet olivat motareilla aina sen perus 10% ylinopeutta. Samankaltaista ilmiötä kuin Suomessa. Motareilla rajoitukset ovat 65-75 mailia tunnissa, eli 105-120 km/h. Todelliset nopeudet siis aina jotain 110-130 km/h. Rekatkin ajavat 100-120 km/h.

Itse koitin ajaa rajoitusten mukaan, mutta välillä jalkoihin jäämisen tunne oli niin paha, että oman turvallisuuden vuoksi pysyin mieluummin liikennevirrassa mukana.

Vuokra-automme

Varauksemme oli keskikokoiseen autoon, joka tällä kertaa oli Toyota Corolla. Tuttu merkki, kelpasi oikein hyvin! Samaan hintaan meille tarjottiin myös minivania eli seitsemän hengen pikkubussia, mutta otimme paljon mieluummin pienen, näppärän ja vähemmän kuluttavan auton.

Tämä automaattivaihteinen Corolla palveli meitä oikein hyvin koko matkan. Hintaa kahdelle viikolle tuli kolme sataa euroa. Mistä varasimme, ja miten ylipäätään autonvuokraus ulkomailla toimii? Sen voit lukea aiemmasta postauksestamme: Autonvuokraus ulkomailla.

road trip usa lasten kanssa
Toyota Corolla, voisiko sitä edes enempää toivoa?

Vuokra-autossamme oli tällä kertaa yksi ominaisuus ylitse muiden: Adaptiivinen vakionopeudensäädin! En ollut ennen moista käyttänyt, mutta jenkeissä moottoritiellä tämä osoittautui todella hyödylliseksi ominaisuudeksi. Auto siis tunnistaa edessä liikkuvat ajoneuvot, ja kun edellä ajavan auton perä tulee liian lähelle, se hiljentää automaattisesti. Kun edellä ajava auto vaihtaa kaistaa tai loittonee, auto kiihdyttää vastaavasti takaisin aiemmin asetettuun nopeuteen. Aivan todella nerokasta!

Pystyin siis lepuuttamaan jalkoja melkein aina koko ajan moottoritiellä ajaessamme. Automatiikka hoiti kaiken puolestani. Tämän kokemuksen myötä myös uskoni robottiautoihin otti huiman harppauksen! Minun työni ratista kiinnipitäjänä alkoi tuntua täysin turhalta. Varsinkin kun autossa oli myös kaistavahti, joka piippasi jos tien reuna- tai kaistaviiva tuli liian lähelle. Tämän lisäksi siinä oli myös jonkin sortin ohjausavustin, joka tuntui ikään kuin auttavan korjausliikkeessä kun käänsin ratista autoa takaisin keskelle kaistaa. Tuli fiilis, että miksei se voisi saman tien ottaa ohjia kokonaan haltuun, kun kerran noin hyvin oli jo perillä koko ajan missä mennään!

Pitkä ajoreitti lapsen kanssa

Reittimme oli kahden viikon ajalle melko pitkä, mutta selvisimme siitä uskomattoman hyvin!

Olimme varautuneet lapsen takia pysähtelemään usein, ajamaan pieniä pätkiä, ja tarvittaessa muuttaa alustavaa suunnitelmaa lyhyemmäksi ajoreitiksi. Mutta saimme vain ihmetellä, miten meidän pikku taaperomme viihtyi takapenkillä.

Lapsi ei voi koko ajan tuijottaa kännykästä videoita, joten hyvin pian jo matkan ensimmäisinä päivinä kokeilimme soittaa etukäteen Youtubesta ladattuja lastenlauluvideoita pelkällä äänellä auton kaiuttimista.

Taaperomme otti tämän musiikillisen annin todella omakseen, ja nautti biiseistä aina vaan uudestaan ja uudestaan, etapista toiseen. Kohta ei tarvinut kuin istahtaa autoon, ja heti takapenkiltä kuului ”isi, mukiikkia!” (Ja sama muuten jatkuu nyt kotioloissa.) Loppupeleissä melkein muuta viihdykettä ei autossa edes tarvittu, kuin noita ihania lastenlauluja.

Ehdoton varustus älypuhelimeen on siis joko Spotify premium tai Youtuben premium-versio, jolla pystyy lataamaan videoita offlineen. Youtuben maksullisesta saa kuukauden ilmaisen kokeilun, jota me käytettiin tuon matkan aikana.

Reissun kohokohdat

Lämpö

Reissu alkoi ja päättyi Orlandoon, eli lämpimään! Mittarissa oli mukavat hellelukemat, ja tähän aikaan vuodesta nautimme niistä suunnattomasti!

Splash Padit ja leikkipuistot

Splash pad on ”interaktiivinen suihkulähde”, jossa lapset saavat leikkiä. Näitä näkyi useassa paikassa, mutta kelien puolesta niistä oli iloa vain Floridassa. Tämmöinen täysin uusi vesi-iloittelu oli meidän taaperollemme jotain aivan käsittämättömän hienoa. Hän kirkui onnesta ja jännityksestä, kun hän pääsi puljaamaan maasta suihkuavien vesipatsaiden lomaan.

Kävimme myös monessa erilaisessa leikkipuistossa, ja matkan varrella kohdalle osui muutama todella hieno puisto. Vaihtelu virkisti, ja lapsemme nautti!

road trip usa lasten kanssa
Splash Padit olivat riemun lähteitä!

Disney Springs

Disneylandiin emme vielä taaperon kanssa halunneet. Sinne on muuten niin suolaiset lippujen hinnat, että ei senkään puolesta tarvinnut asiaa miettiä. Eli halvimmillaankin pääsy kahteen Disneylandin neljästä huvipuistoista olisi maksanut meiltä 474 euroa. Wow!

Sen sijaan piipahdimme Disney Springs -kylässä. Kyseessä on siis puhtaasti kaupallinen kylä täynnä ostospaikkoja ja ruokailumahdollisuuksia. Sinne pääsee kuitenkin ilmaiseksi kuljeskelemaan ja katselemaan Disney-henkisiä juttuja. Myös tekemistä löytyi taaperolle, kuten legojen kokoamista legomaailmassa. Kaunis päivä ja aurinko paistoi, oli kiva nautiskella!

road trip usa lasten kanssa

road trip usa lasten kanssa

Dallas

Reittimme kääntöpaikka Dallas jäi positiivisesti mieleen.

Saavuimme illalla, jolloin kaupunki oli näyttävä iltavalaistuksessaan. Seuraavan päivän sää oli mainio auringonpaisteineen, ja tutustuimme vaikuttavaan JFK-tapahtumapaikkaan. Downtownista löytyi myös aivan mieletön puistokokonaisuus leikkialueineen, sekä sen vieressä ilmainen valtavan kokoinen museo.

Satuimme siis oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan.

road trip usa lasten kanssa
Öinen Dallas oli vaikuttava.

Johnson Space Center, Houston

Avaruusasemalla vierailu oli ainutlaatuinen kokemus. Näimme ihan oikeita raketteja, kuukapseleita, avaruuskamaa, komentokeskuksen, ynnä muuta, ynnä muuta. Kävimme sisällä avaruussukkulassa ja koskimme myös kuusta tuotua kiveä. Ollaan siis melkein käyty jo avaruudessa itsekin!

road trip usa lasten kanssa

road trip usa lasten kanssa
Avaruussukkulan ohjaamoa tarkastamassa.

Universal Studios City Walk

Sama homma kuin Disney Springsissä. Universal Studiosin huvipuistoihin meillä ei ollut mitään asiaa. Taapero, raskaana oleva ja yksi joka voi pahoin jo leikkipuiston karusellissa. Siihen päälle myöskin satojen eurojen lipunhinnat.

Päädyimme siis, ei niin yllättäen, tähän ilmaiseen vaihtoehtoon. Universal Studiosilla on samankaltainen ostos ja ruokailuparatiisi kuin Disneyllä, jossa pääsee vähän haistelemaan meininkiä. Vietimme matkamme viimeisen illan siellä.

Osuimme paikalle juuri oikeaan aikaan, sillä oli kiitospäiväviikonlopun lauantai. Porukkaa oli aivan mielettömästi. Koko paikkaan meneminen oli oma kokemuksensa. Isot parkkitalot jonne puski autoja aivan tuhottomasti, ja kaikki mahtuivat kuitenkin väljästi parkkiin. Kävelyreitti parkkitalolta puistoon on kuin lentokentällä. On pitkät käytävät liukulinjoineen, lopuksi vielä turvatarkastus ennen sisäänpääsyä.

Puistossa sitten värivalot vilkkuivat kuin Vegasissa, ja koko paikka oli nimensä veroisesti yhtä kulissia. Kannattaa käydä kävelemässä ympäri, varsinkin pimeän aikaan!

road trip usa lasten kanssa

Lennoilla sekä hyvää että todella huonoa tuuria!

Lensimme kahdella istumapaikalla, koska lapsemme on vielä alle 2-vuotias. Tällä säästää pitkän pennin, mutta vastaavasti matkustusmukavuudessa joutuu tinkimään. Vielä lisäsäästönä emme ostaneet Norwegianilta paikkavarauksia, vaan luotimme tuuriin kuten ennenkin.

Menolennolla saimme pienehkön lottovoiton, sillä kone ei ollut täynnä. Vieressämme kolmen penkin rivillä istui joku, mutta hän suostui siirtymään tyhjille paikoille. Näin saimme itsellemme koko penkkirivin, ja lennosta tuli helppo. Lapsemme nukkui mukavasti keskimmäisellä penkillä poikittain, jalat toisen sylissä.

road trip usa lasten kanssa
Kolmella paikalla lennot ovat iisejä, kahdella ei!

Paluulennolla kävi sitten toisin päin. Ensinnäkin kone oli melkein täynnä, ja kaiken kukkuraksi emme saaneet edes vierekkäisiä paikkoja! Paikkamme olivat käytäväpaikat käytävän eri puolilla. Tuskanhiki alkoi nousta otsalleni, kun tajusimme tilanteen.

Ei siinä auttanut sitten mikään. Kysyimme heti boardingin valmistuttua lennon henkilökunnalta mahdollisista vapaista paikoista. Ei ole.

Ensimmäinen reilu tunti meni siinä härvätessä, eväitä syödessä, vessakäynneissä jne. Sitten lapsi uupui, ja piti päästä nukkumaan. No, hän oli mun sylissä ja simahti siihen. Asento ei ollut mikään maailman paras. Ongelmana oli, että koko ajan piti jännittää jalkoja, käsiä tai molempia, jotta sai hänet pysymään siinä sylissä järkevässä asennossa.

Lapsi oli niin superväsynyt, että hän kyllä nukkui, mutta vähän väliä asentoa piti korjata ja nostaa häntä takaisin istuimen välistä johon hän koko ajan valui. Alkoi piinaava odottelu. Enää kuusi tuntia… enää viisi tuntia ja 59 minuuttia…

Lapsi nukkui yhteensä kuutisen tuntia siinä sylissä. Välillä minäkin torkahtelin, pää retkahteli ja niskat oli kipeänä. Juuri kun olin saamassa edes hetken valveunimaista lepotilaa, niin havahduin kun käytävällä joku käveli ja tyrkkäsi minua olkapäästä, säpsähdin taas hereille. En uskaltanut koko ajan kytätä jäljellä olevaa matka-aikaa, jottei tulisi pettymyksiä.

Vihdoin ja viimein sekin piina oli ohi. Saavuimme Osloon ja pääsimme verryttelemään hetkeksi ennen viimeistä pätkää Helsinkiin, jossa saimme taas nauttia koko penkkirivistä puolentoista tunnin ajan.

Eli kyllä noille pitkille lennoille mieluusti ottaisi myös tuommoselle taaperolle oman paikan. Jos joskus suunnittelet pitkää lentomatkaa, ja mietit ottaako vaiko eikö, niin jos ei ole rahasta kiinni niin suosittelen lämpimästi!

Jälleen yhtä matkaa rikkaampana

road trip usa lasten kanssa

Tämä matka oli varsin erilainen kokemus, kuin mitä tähän asti olemme lapsen kanssa matkustellessa saaneet. Lyhyet Euroopan matkat julkisilla liikkuen ovat hyvin eri tyyppisiä kuin pitkä lento ja pitkä automatkustelu Amerikassa.

Lue lisää tästä matkasta kertovia postauksia:

Vain käsimatkatavarat – Ja Amerikkaan lapsen kanssa?

Tuntematon Tallahassee – Miksi kukaan kävisi siellä?

New Orleans lasten kanssa – Hitti vai huti?

Houstonin avaruuskeskus – Melkein kuin kävisi kuussa!

Dallas – Ei se sarja vaan se kaupunki

Orlando lasten kanssa – Mites se Disneyland?

Reissun yhteenveto: USA:n Road-Tripin varrelta poimittua

2 vastausta artikkeliin “Road Trip USA:ssa lasten kanssa – Ensitunnelmat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *