Kuukautismigreenistä löytyy aika vähän vertaistarinoita luettavaksi. Siksi päätin avata teille omaa migreenimatkaani nuoruudesta aikuisuuteen.
Migreeni ei ole ”pelkkää päänsärkyä”
Olen sairastanut migreeniä aika lailla siitä asti kun täytin kaksikymmentä vuotta.
Migreeni on Suomen Migreeniyhdistyksen mukaan:
”Kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus.”
Migreeniä ei siis pidä sekoittaa ”pelkkään” päänsärkyyn, millä usein tarkoitetaan satunnaista jännityspäänsärkyä. En halua mitenkään vähätellä jännityspäänsärkyä kivun muotona, sillä monelle tämä on kroonistuesaan yhtä suuri ongelma kuin migreeni itselleni. Usein jännityspäänsärky laukaisee myös itselläni pitkittyessään migreenikohtauksen.
Monelle migreeni ja jännityspäänsärky tarkoittavat kuitenkin samaa asiaa ja he usein oheistavat migreenipotilasta, juomaan vettä, lenkkeilemään ja lepäämään. Nämä lienevät ihan hyviä yleisohjeita terveeseen elämään kenelle tahansa. Migreenikohtauksen hoitoon veden juonti ei kuitenkaan auta, eikä lenkkeily. Ainakaan itselläni.
Oma migreenini on vuosien aikana vaihtanut hieman muotoaan. Pahimmät särkyni ovat lähes aina pään vasemmalla puolella. Aiemmin tuntui siltä, että kipu nousi niskasta, nykyään tunnen sen usein ensimmäisenä vasemman puolen ylähampaissa, nenän varressa, kulmakarvan sisäosassa ja korvan lähellä (kts. kolmoishermo). Lopulta migreenisärky nousee ohimolle hakkaamaan.
Kun kaksikymppisenä migreenini tuntui olevan satunnaista, nykyään migreenini on pääasiassa lajia ”kuukautisiin liittyvä migreeni”, eli migreeniä esiintyy minulla sekä kuukautisten aikana että puolessa välissä kiertoa juuri ovulaation jälkeen. Voin siis melko hyvin etukäteen merkkailla mahdolliset migreenipäiväni kalenteriin. Parhaimpina kuukausina päiviä on viisi, huonoimpina jopa seitsemäntoista. Nämä laskemani ovat siis selkeitä migreenipäiviä. Jännityspäänsärkyjä harvoin merkkailen mihinkään, vaikka toki migreeni ja jännityspäänsärky kulkevat käsi kädessä.
Ovulaation jälkeinen migreeni – kuukautisiin liittyvä migreeni
Olen aina tuntenut ovulaation hyvin selkeästi. Aiemmin liikkuessani, munasarjojen kohdalle aina toiselle puolelle alamahaan alkoi sattua, mutta paikallaan ollessa en tuntenut juurikaan kipua.
Ensimmäisen synnytyksen jälkeen ovulaatiokipu muuttui. Koko alavatsani saattaa olla todella kipeä reilusti vuorokauden ajan, ja kaikenlaiset liikkeet saattavat aiheuttaa kovaakin kipua. Tulehduskipulääke auttaa tähän kivunmuotoon kuitenkin todella hyvin. Pelkkään ovulaatiokipuun syön harvoin lääkettä, ellei päällä ole samaan aikaan migreeni.
Kierron ensimmäinen migreeni ajoittuu siis ovulaation jälkeiseen aikaan. Oikeastaan saman tien kun mahakipu loppuu, migreeni nousee. Jos katselee kuukautiskierron hormonien erittymiskuvaajaa, voi todeta, että estrogeenitaso laskee jyrkästi juurikin tuona aikana ja toisaalta progesteronitaso alkaa hiljalleen nousta. Ehkä nuo ovat ainakin osana aiheuttamassa kipua.
Kipu jaksottuu kuukautiskierron mukaan – Kuukautismigreeni
Toinen kipukauteni (voi olla ettei edellinen ole edes loppunut) alkaa kuukautisten ensimmäisestä päivästä. Se on kipumuodoltaan samanlainen, kuin kierron aiemmassa vaiheessa oleva kipu ja siihen auttavat samat toimet. Joskus kuukautisten alettua kipu on kuitenkin kovempi, kun kierron aikaisemmissa vaiheissa ja saattaa pahimmillaan muuttua ohimolla sykkiväksi lähes sietämättömäksi kivuksi. Onneksi näin tapahtuu kuitenkin vain harvoin. Tältä vuodelta muistan kaksi tuollaista migreeniä.
Saan todella kiittää migreenilääkkeitä ja lääketeollisuutta tästä kivuttomuudesta.
Jos synnytyksistä jotain hyötyä on ollut, niin se, että kuukautiskipuja vatsan alueella minulla ei ole nykyään juuri lainkaan. Aiemmin oli nimittäin toisinpäin. Kuukautiskivut saattoivat olla hyvinkin kovat, ja ovulaatiokivut hyvin siedettävissä.
Raskaus, imetys ja migreeni
Molemmissa raskauksissa minulla on ollut vain pari pidempää migreenijaksoa. Kipulääkkeitten syönti raskauden aikana pyritään pitämään minimissä, siksi migreenit tuolloin saattavat tuntua erityisen hankalilta. Tai itse olen ainakin sortunut virheeseen, etten ole ottanut täsmälääkettä, vaikka migreenikohtaus on jo alkanut. Tämä ei yleensä ole hyvä tie ja on vienyt itselläni molemmissa kahdessa raskaudessa tippaan. Kuudesta kahdeksaan tuntia kestävä lääketiputus on lopulta vienyt kaksi viikkoa putkeen kestäneen kivun pois kuukausiksi.
(Ja jotta sinä olisit minua fiksumpi, kolmen päivän helpottumaton migreeni riittää syyksi lähteä ensiapuun!)
Tällaisia migreeniin annettavia tippoja on ilmeisesti useita erilaisia. Raskauden aikana tipassa annetaan kortisonia ja lisänä jotain tulehduskipulääkettä. Kortisonilla pyritään parantamaan aivokudoksessa ja verisuonissa piilevä tulehdus. (Lähde)
Lue lisää: Migreeni raskauden aikana.
Imetysaikana sain olla rauhassa. Minulla taisi olla vauvan ensimmäisten kymmenen elinkuukauden aikana vain yksi vähäinen migreeni! Jos olisin tajunnut, miten imetys pitää päänsäryn kurissa, olisin varmaan väkisin imettänyt lastani 6-vuotiaaksi. Heh. En tiedä liittyikö säännöllisten migreenien alkaminen kuukautisten alkamiseen vai imetyksen vähenemiseen vai oliko kyse yhteisvaikutuksesta. Toki imetyksen väheneminen saattaa edesauttaa kuukautisten alkamista.
Kuukautismigreeni ja sen hoito
Olen kokeillut migreeniin kahta erilaista estolääkettä, mutta hormonaalisiin migreeneihin tämän tyyppisillä lääkkeillä ei (neurologin mukaan) välttämättä ole juuri vastetta. Toinen lääke on nyt kokeilussa ja sen teho on ollut ainakin ensimmäistä huomattavasti parempi. Ensimmäinen lääkekokeilu aiheutti minulle vain suunnatonta väsymystä, ”aivosumua” ja painonnousua. Ehdin syödä tätä lääkettä viitisen kuukautta ennen lopettamista.
Parhaiten kipuun auttavat itselläni migreeniin tarkoitetut täsmälääkkeet yhdistettynä tulehduskipulääkkeisiin. Kipu ei tosin suinkaan lopu yhden tai kahden pillerin voimin, vaan saan usein syödä lääkkeitä monta päivää ennen kivun laantumista. Nappaan pillerin yleensä illalla, että saan nukkua kunnolla. Parhaina päivinä lääkkeen vaikutus kestää jopa vuorokauden, jolloin selviän yhdellä lääkkeellä.
Edellisellä lääkärikäynnillä sain ohjeen käyttää triptaaneja estolääkkeen tavoin, eli aloitan heti ensimmäisen kipupäivän tullen niiden syömisen ja syön niin kauan, kun tiedän kipujakson kestävän. Näinhän olen oikeastaan joutunut toimimaan jo aiemmin, mutta olo on on turvallisempi, kun saa siihen neurologin määräyksen.
Hormonaalista migreeniä voidaan kokeilla hoitaa myös erilaisilla hormonihoidoilla. Joku saa avun hormonikierukasta, jollekin riittävät e-pillerit. Itse olen kokeillut joitain hormonivalmisteita (myös paikallisia), mutta nämä aiheuttavat itselläni diastolisen verenpaineen (se pienempi lukema) nousun, joten ne eivät ole vaihtoehto. Myös särkypäivät ovat hormonivalmisteilla lisääntyneet.
Lääkäri heitti edellisen vastaanoton lopuksi, että ”jos jotain hyvää tulevaisuudessa koittavista vaihdevuosista, niin se, että tämänkaltaiset kuukautismigreenit loppuvat usein vaihdevuosien jälkeen.” Sinne asti pitäisi jaksaa sinnitellä! Omalla äidilläni migreenit loppuivat ikääntyessä, siskollani eivät. Saa nähdä kuinka minulle käy.
Muut hoitomuodot – kuukautismigreeni
Minulla on käytössä monenlaisia ravintolisiä, joilla saattaa olla vaikutusta joko migreeniin tai pms-ongelmiin. En ole kokenut saavani niistä suoraa apua, mutta koska niiden syömisestä tuskin on suurta haittaa, niin olen jatkanut niiden syömistä joko jaksottain tai jatkuvasti. Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi Omega-3:lla, C-vitamiinilla, B2:lla, Ubikinonilla, Magnesiumilla ja melatoniinilla voi olla eri tavoin vaikutusta kivun vähenemiseen migreenipotilailla. (Ota kipu haltuun)
Erilaisten ruokavalioiden kokeileminen migreenin hoidossa on oma lukunsa. Niistä ehkä joskus oma postauksensa. Lyhyesti: en ole itse kuitenkaan saanut apua migreeniin ruokavalioilla.
Täsmälääkkeet migreenin hoidossa -kuukautismigreeni
Olen onnekas siinä, että triptaanit auttavat minulla särkyyn hyvin. Vain harvoin niillä ei ole minkäänlaista vaikutusta, mutta näinkin on käynyt. Myös ensimmäiset käytössäni olleet migreenilääkkeet ovat ajansaatossa joko menettäneet tehoaan tai sitten uudemmat lääkkeet toimivat minulle paljon paremmin.
Lääkkeiden syöminen ei kuitenkaan poista migreenistä aiheutuvia haittoja. Kun päätä alkaa särkeä, otan lääkkeen. Lääkkeen vaikutusta saan usein odotella puolesta tunnista tuntiin. Tänä aikana saatan kärsiä pahoinvoinnista, ja siksi otan usein migreenilääkkeen kanssa samaan aikaan pahoinvoinnin estoon tarkoitetun lääkkeen.
Kun särky vihdoin laantuu, olen elämäni voimissa. Voisin tehdä mitä vaan. Siis ihan mitä vaan.
Pari tuntia tästä alkaa hillitön väsymys ja tuntuu, että voisin nukahtaa seisaalleen. Tästä eteenpäin voi olla, että oloni on suhteellisen normaali. Päänsärky on poissa vielä ainakin jonkin aikaa, kunnes se alkaa taas uudelleen. Jos otan täsmälääkkeen, sama vuoristorata on edessä uudelleen. Tai sitten voin vaan päättää kärsiä jälleen särystä jonkin aikaa. Toisinaan tämä vuoristoratavaikutus on voimakkaampi, toisinaan pääsee vähemmällä.
Noiden haittavaikutusten takia jätän kuitenkin usein pillerin ottamatta ja olen vaan ”oma kiukkuinen, poissaoleva migreeni-itseni”. Usein otan pillerin myös yötä vasten, jolloin vuoristorata jää kokematta, ja saan nukkua rauhassa, mutta usein herään aamulla uuteen särkyaaltoon.
Migreenin vaikutukset elämään ja parisuhteeseen – kuukautismigreeni
Kroonista lähentelevä kipu vaikuttaa perheen dynamiikkaan monin tavoin. Jos alan olla kiukkuinen, Markus kysyy usein ensimmäisenä: ”särkeekö päätä?” Todella ärsyttävää, vaikka kysymys on enemmän kuin paikallaan.
Jollain tapaa käännän kysymyksen päässäni muotoon: ”Onko sulla menkat, kun olet noin kiukkuinen?” Puolet kerroistahan tämä itselläni ehkä tarkoittaa samaa, mutta toisaalta puolet särkypäivistä ovat särkypäiviä ilman kuukautisia.
Monilla koskee kuukautisten aikana mahaan, minulla päähän.
Vaikka olemme olleet enemmän ja vähemmän yksissä jo yli kymmenen vuotta, on silti jokseenkin nöyryyttävää myöntää, että kyllä, olen kiukkuinen taaaaas, kun päätäni särkee viidettä päivää putkeen. Sama vanha virsi, ketä kiinnostaa jankuttaa..
Olen tosiaan huomannut, että kiukkuisimmillaan olen ennen kun varsinainen särky alkaa, sittemmin alan olla enemmän poissaoleva. Särky ikään kuin aina uudelleen palauttaa minut miettimään itseään, ja ympäristö häviää.
Kipua edeltävänä päivänä saatan olla erityisen väsynyt. Kipujaksojen pidentyessä jaksaminen lasten kanssa alkaa olla kortilla ja aiheuttaa usein sanailua kotona. Lasten kanssa kotona olevan kun on mahdotonta mennä pimeään huoneeseen sänkyyn makailemaan silloin kun niin haluaa. On odotettava puolison töiden loppumista ja ei se herkkua hänellekään ole jatkaa toista työpäivää yksin lasten kanssa heti kotiin päästyään.
Migreeni ja urheilu – kuukautismigreeni
Kuukautismigreeni vaikuttaa myös urheilemiseen. Olen aikuisikäni nauttinut eniten salilla käymisestä, mutta tietyissä kierron vaiheissa en halua altistaa itseäni lihasten kipeytymiselle. Mikäli yläkropan lihakset menevät jumiin, kärsin erittäin suurella todennäköisyydellä viimeistään parin päivän viiveellä pahasta migreenistä. Ja jumilla en nyt tarkoita mitään muuta kun perinteistä pientä lihaskipua hyvän treenin jälkeen.
Urheilun jälkeinen migreeni on yksi vaikeimmista aisoihin laitettavista itselläni. Väärään aikaan salille meneminen ja liian kovatempoinen urheilu, saattaa aiheuttaa heti illalla alkavan parin viikon katkeamattoman särkyjakson.
Muutama kuukausi sitten olin parin särkypäivän jälkeen jo raivoissani päälleni ja lähdin kipua uhmaten juoksemaan. Tämän uhmaamisen sain tuta seuraavana päivänä tipassa ensiavussa.
Note to self: Just don’t do that.
***
Kärsitkö sinä kuukautismigreenistä? Kerro tarinasi kommentteihin! Vertaistuki on niin arvokasta <3
P.s Jokaiselle migreenipotilaalle suosittelen luettavaksi Helena Mirandan kirjaa: ”Ota kipu haltuun.” Kivunlievittymistä en uskalla kenellekään luvata, mutta kirja sisältää paljon mielenkiintoista tutkimustietoa, jota voi ainakin kokeilla. Lisäksi kirjailijan oma tarina migreenistä on hyvää vertaistukea!
Toinen hyvä lukuvinkki on Migreeniblogi. Sieltä sain vahvistusta sille, että oma jatkuva suolanhimoni ja ällöytykseni makeaa kohtaan saattaa johtua migreenistä, tai toisinpäin. Tämä kaliumin ja natriumin saannin tasoittamiseen perustuva ruokavalio odottaa minulta vielä kokeilua. Kts. Stanton protocol
Kuulostaa oikeasti ihan hirveältä.
No jokseenkin juuri sitä se on :/
Kärsin kuukautismigreenistä ja särkypäiviä on kuukaudessa 8-16. Välillä täsmälääkkeet (triptaanit) auttavat, välillä eivät. Estolääkkeitä on kokeiltu monia (useampi hormonaalinen ehkäisy, verenpainelääkkeet, betasalpaajat), mutta niistä ei ole ollut apua. Myös erilaiset ravintolisät testailtu, mutta niistäkään ei ole ollut apua.
Itse kohtauksiin auttaa välillä triptaanien ohella kylmähoito (jäädytettävä panta) ja toisinaan helpottaa myös sähköön perustuva tens-panta, mutta näistäkään ei ole aina apua. Olen ajatellut, että liittyy ehkä siihen, missä vaiheessa kohtausta lääkkeen saa otettua. Minulla kohtaukset alkavat useimmiten aamuyöstä, mutta kestävät sitten pitkälle aamupäivään, jos triptaanit eivät auta. Päivällä jos alkaa ja tarpeeksi nopeasti ottaa triptaanin ei kohtaus ehdi kunnolla ”päälle.” Tänäkin aamuna muistan havahtuneeni aamuyöstä alkavaan särkyyn, mutta ilmeisesti nukahdin heti uudelleen enkä siis ottanut lääkettä. Heräsin myöhemmin uudelleen, mutta siinä vaiheessa lääke ei enää sitten auttanut vaan koko aamu ja aamupäivä meni peiton alla pimeässä. Toisinaan aamuyöstä otettu lääke taas vie kivun pois aamuun mennessä, mutta ehkä sellaisina aamuina lääkkeen otto on ajoittunut juuri oikein.
Raskaudet ja imetysaika ovat olleet ainoat migreenittömät jaksot aikuisiällä, mutta kun lapsiluku on henkisesti jo täynnä, ei uusi raskauskaan ole vaihtoehto migreenin selättämiseen. Jospa helpottaisi vaihdevuosiin, mutta onhan niihin vielä aikaa..
Kuulostaapa inhottavan tutulta :/ Samaa olen itse miettinyt, että joskus lääkettä ei vaan saa otettua ajoissa, syystä tai toisesta. Itselle ehkä vaikeinta tunnistaa, milloin kyse on alkavasta migreenistä ja milloin ”vain jännityspäänsärystä”. Oireet kun noissa oavt hyvin samanlaisia. Tsemppiä sinne joka tapauksessa, samassa veneessä selkeästi ollaan! <3 M-E
Hei! Löysin tämän postauksen fb:n migreeniryhmän kautta. Valitettavan tutulta kuulostaa. Kuukautismigreeni on helvetillinen vaiva. Ainoa lohtu on, kuten neurologini sanoi, että tämä päänsärky on vaaraton eli sen aiheuttaja ja syy on luonnollinen eikä esim. kasvain. Mutta siihen ne hyvät puolet sitten loppuukin.
Kuukatismigreeni repii niin kuin osuvasti kirjoitit, sekä päätä että myös perhettä. Omalta kohdaltani kesti aika kauan tunnistaa päänsäryn, oudon olon ja kuukautisten yhteys. Erään kohtauksen yhteydessä googlasin sitten migreeni ja kuukautiset, ja yllätyksekseni totesin että vaivalle on olemassa nimi, diagnoosi ja määritelmä: erittäin vaikeahoitoinen. Päänsäryt alkoivat 35 + iässä ja ovat jatkuvasti pahentuneet (olen nyt 42) Pahimmallaan kohtaukseen voi mennä viikko ja sen viikon jälkeen olen niin romuna, että palautumiseen menee monta päivää. Vaikka päänsärky on fyysinen vaiva, se vaikuttaa tosi paljon myös mielialaan.
Vuosi sitten hain vihdoin triptaanit. Olin vitkutellut lääkäriin menoa pitkään, jotenkin kun tiesin että päänsärky liittyi kuukautisiin, en osannut pitää sitä sairautena kun kerran syy oli niin yksinkertainen ja luonnollinen. Triptaanit ovat helpottaneet elämää suuresti. Nyt kun vähänkin aavistan kohtausta, otan yhden triptaanin ja yleensä kaksi tulehduskipulääkettä, syön, juon vettä ja kupin kahvia. Minulla migreeniä triggeröi ja pahentaa myös stressi, lyhyet yöunet, liian pitkät ruokavälit ja melu. Kohtauksen aikana herkistyn myös äänille ja kosketukselle, esim hiukset ja kaulukset tuntuu epämukavilta. Olo voi olla epätodellinen, ”kehonviereinen”, sanat hukkuu tai menee sekaisin, kehosta katoaa voimat.
Olen nyt koekaniinina kandesartan-lääkekokeilussa ja sen johdosta seuraan migreeniä päivittäin. En vielä tiedä saanko itse lääkettä vai plaseboa, mutta haluaisin kokeilla olisiko jostain estohoidosta apua. Minunkin migreenini oireilee tasavarmasti ainakin kaksi kertaa kuussa, lyhyellä kohtauksella kierron puolivälissä ja massiiviisella kohtauksella juuri ennen kuukautisia ja kuukautisten aikana. Pitkien kohtausten aikana tuntuukin siltä että suurin osa päivistä kuluu migreenin parissa. Ja jo viikko kuukaudessa tekee 12 viikkoa, eli 3 kk migreeniä vuodessa! Se on hurjan määrä työpäiviä sekä monta huono äiti-päivää lapsille. Ja koska migreeni toistuu, tuntuu se myös krooniselta vaikkei kohtauksia viikkoittain olisi. Tuleva migreenikohtaus ahdistaa myös etukäteen. Tätä ahdistusta ovat toki tehokkaat kohtauslääkkeet hälventäneet.
Ymmärrän levon merkityksen, mutta minun arkeni täyttyy myöskin pakollisista tehtävistä, töistä ja lastenhoidosta. Lepotaukoja ei aina ole silloin kuin niitä tarvitsisin. Lapsien on myös vaikea ymmärtää että äiti ei ole tavoitettavissa migreenikohtauksen aikana, he tulevat kainaloon ja haluavat huomiota, ja ehkä tarvitsevatkin huomiotani enemmän kuin normaalisti varmistaakseen että kaikki on ok.
Töissä migreenistä puhuminen vaan ärsyttää, kun se tulee juuri ”joka kuukausi”. Ihan kuin minun kuukautiskiertoni muille kuuluisi. Ja myöskin koska migreeniä ei voi hoitaa pois, se aina vaan tulee, kuin sovittuna. Mutta onneksi on lääkkeet jotka ainakin tällä hetkellä auttavat. Itselleni oli suuri oivallus ymmärtää, että särkylääkkeitä täytyy tosiaan ottaa iso annos ja katkaista särky heti ettei se jää päälle. Olin aikaisemmin jotenkin ajatellut että on hyvä juttu jos pärjää jotenkin vähillä särkylääkkeillä, mutta se ajatus ei ainakaan migreenin kanssa toimi.
Lisäksi omalla kohdalla olisi petraamista myös lääkeettömässä itsehoidossa. Käyn restoratiivisessa joogassa kerran viikossa (jossa tyyliin vaan hengitellään) ja rentoutuminen saattaa joskus auttaa laukaisemaan kohtausta (lääkkeiden kera tosin). Olen aikamoinen stressaaja ja suorittaja ja varmasti stressinhallinnan opettelulla olisi positiivisia vaikutuksia myös migreeenikohtausten hoidossa. Ehkä siinä hyvä haaste tulevalle vuodelle.
Tsemppiä ja hyvää joulua!
Moi! Kiitos ihanan pitkästä viestistäsi ja pahoittelut, että vastaaminen näin joulun hyörinöissä on unohtunut. Oli todella mielenkiintoista lukea viestisi, niin samanlaisesta tilanteesta taitaa sinulla olla kyse.
Itselläni kohtaukset myös selkeästi säännöllistyivät, pitenivät ja vaikeutuivat juurikin 35+ iässä.
Minkä olin postauksesta unohtanut, oli ehkä juurikin tuo palautumisasia. Kun migreeni itselläni kestää usein vaikka sen viisi päivää putkeen, tuntuu, että olen tuon ajan jälkeen henkisesti täysin loppu. Kun puoliso sitten kyselee, että joko se särky loppui, ja vastaan kyllä, tulee itselle mieleen, että nythän tässä pitäisi sitten olla täydessä iskussa, vaikka tuntuu, että palautumiseen tarvitsisi puolet migreenin kestosta. Välillä tuntuu, että elän koko ajan, joko vaihetta: ”migreeni” tai vaihetta ”palautuminen”. Yhdeksi vaiheeksi voisi melkein lukea jo seuraavan migreenin odotuksen, niinkuin hyvin kirjoitit. Siinähän se koko kuukausi sitten melkein meneekin..
Minulla migreeniä triggeröivät selkeästi eniten liian pitkät yöunet (ehkä yhteys purentaan), alkoholi (en ole juuri edes maistanut vuosiin alkoholia), itkeminen ja vahvat tuoksut (hyvä että uskallan kulkea tavaratalojen kosmetiikkaosastojen läpi). Myös syömättömyys on yksi triggereistä ja valoherkkyys on iän myötä lisääntynyt.
Mielenkiintoinen tuo Kandesartan-kokeilu, kirjoittele ihmeessä kokemuksiasi siitä tänne, jos satut muistamaan.
Itse en koe, että stressaisin tällä hetkellä juuri mistään, mutta kyllä joulu taas muistutti stressin ja migreenin yhteydestä ikävällä tavalla. Lisäksi olen huomannut, että esim raskausaikoina ensimmäisen kolmanneksen ajan kärsin todella pahasta hampaiden narskuttelusta. Ilmeisesti kehoni stressaa todella vahvasti, mutten itse saa siitä kiinni – en ymmmärrä stressaavani, koska koen sen niin vahvasti kehollani.
Kiitos sinulle vielä viestistäsi! Et usko miten hyvältä tuntuu saada vertaistukea, se on nimittäin ainakin itselläni ollut todella harvinaista. Tsempit sinne myös ja ihanaa keväänjatkoa!<3
Hei tämä postaus ja kivun kuvays on aivan kuin minun omasta elämästä/tilanteestani!!!!
Olen vasta tajunnut kärsiväni hormonaalisesta migreenistä kärsittyä i ensin vuosia säännöllisestä voimakkaasta päänsärystä. Oivalsin asian pidettyäni kirjanpitoa päänsäryistä: alku ajoittuu AINA ovulaatio-aikaan ja pari pv ennen kuukautisia. Nyt alkuun olen saanut ohjeeksi Panadolia +Ketoprofeiinia+pahoinvointilääkettä(usein pahoinvointia!). Katsotaan miten tepsii. Hyvä että oireille on saatu nyt syy. Mutta p..stä tämä kaikki on ?. Kiitos kirjoituksesta ja tsemppiä kaikille asian kanssa painiville!
Voi, kiitos kommentista! Kiva kuulla, että olet saanut lääkityksen ja toivotaan että se puree! Kiitokset myös vertaistuesta <3 Se on aika harvinaista tässä sairaudessa.
Parempaa kevättä!