Raskausviikolla 10, syyskuussa 2021: Koronarokote ja raskaus
Tiedättekö sen tunteen, kun olette jonkin aikaa elämässänne eläneet melkoisessa sumussa, ja sitten yhtäkkiä aurinko alkaa paistaa? No varmasti tiedätte.
Lue edellisestä raskausviikoista 8 ja 9: Migreeniä ja ensiavussa
Mulle kävi näin tällä viikolla. Ihan kun joku olisi yhtäkkiä leikannut sumun pois. Tiedättekö, sellaista huovan tapaista saksilla? Ihan kuin kuulokin paranisi. Ilmeisesti sitä huopaa on myös korvissa..
Pahin oli siis ohi jo raskausviikolla kahdeksan, kun koko päivän jatkuva kuvotus loppui. Sen päälle alkoi kuitenkin (jälleen) melkein kahden viikon migreeni, joka vei täysin voimat ja elämänhalun.
Lue lisää: Migreeni alkuraskaudessa vei ensiapuun
Kun migreeni alkoi vihdoin helpottaa, tunsin herääväni jälleen eloon, todella pitkän ajan jälkeen.
On jännä, ettei selviytymismoodissa oikein tajua elävänsä kuopassa. Vasta sitten kun kipu on ohi, tunnet olleesi todella syvällä.
Vihdoin piikillä – koronarokote ja raskaus
Koronarokote ja raskaus -yhdistelmä mietitytti vielä kesällä. Nyt rokotteen ottamiseen oli kuitenkin jo Thl:n suositus, joten sitäkään ei tarvinnut enää sen enempää pohtia.
Olin jo kertaalleen siirtänyt tehostetta flunssan tapaisen ja migreenin takia. Nyt migreenistä oli ainakin pieni tauko ja kärsin ”vain päänsärystä” ja pidin sormia ristissä, ettei migreeni alkaisi uudestaan. Migreeni nimittäin laukeaa itselläni herkästi jännityspäänsärystä, itkemisestä, stressistä, liian pitkistä unista jne. Miksei siis muistakin päänsäryn aiheuttajista, kuten stressipiikin aiheuttavasta rokotteesta.
Lue lisää: Kuukautismigreeni – riesa, joka repii päätä ja koko perhettä
Ihan putkeen ei se rokotuskaan mennyt. Olin varannut rokotusajan pääterveysasemalle, mutta koska Markus kävi hakemassa rokotuksensa eräästä neuvolan toimipisteestä, ja kyseli olenko menossa siihen samaan paikkaan, niin jotenkin itse sotkin paikan.
Istuskelin neuvolassa 20 minuuttia odottamassa piikkiä ja sitten joku tuli kyselemään, että mitäs odottelet? Sanoin, että rokotusta. -No, niitä ei ole täällä enää annettu viikkoon. Yes.
Olin unohtanut puhelimenkin kotiin, eli en voinut edes varmistaa, mihin olin sen ajan varannut. Ei auttanut kun ajella kotiin ja kodin kautta pääterveysasemalle.
Onneksi olivat siellä päädyssä erittäin ymmärtäväisiä ja en saanut tuota muistutusmaksua, minkä olisi mulle voinut ehkä määrätä, kun en ollut saapunut rokotukseen oikeaan aikaan.
Koronarokotteesta mulle ei jälleen tullut muita oireita, kuin mustelman tapainen kipu käsivarteen. Käsi oli kipeä ehkä vähän pidempään kuin ekasta rokotteesta, mutta aika pieni paha siis. Enkä saanut sitä pahoin pelkäämääni päänsärkyä edes!
Jännät varhaisultrassa!
Aiemmissa kahdessa raskaudessa emme ole käyneet lainkaan ylimääräisissä ultratutkimuksissa. Ensimmäisen lapsen kohdalla en varmaan edes tiennyt mahdollisuudesta. Toisen kohdalla taisi piheys yllättää. Mutta tässä raskaudessa ajattelin ottaa kaikki herkut vastaan!
Varhaisultraan voi mennä jo raskausviikolla 6, mutta itse halusin pelata varman päälle ja varasin ajan vasta seuraavalle raskausviikolle. (Tämä koko varhaisultrajuttu olisi tosiaan pitänyt kirjoitella jo edelliseen postaukseen, mutta siitä tuli niin pitkä, etten viitsinyt sitä enää siihen tunkea.)
No löytyikö sieltä vatsasta muutakin kuin ilmaa?
No kyllä <3
Kaikki vaikutti olevan pieniin viikkoihin suhteutettuna hyvin.
Pitkät migreenijaksot, niihin liittyvät lääkitykset, tipat sun muut saavat aina luottamuksen raskauden jatkumista kohtaan rakoilemaan – miten pieni kestää lääkkeitä ja äidin jatkuvaa kipustressiä? On kuitenkin ollut huojentavaa, että tässäkään raskaudessa mitään vuotoja tai ylimääräisiä vatsakipuja ei ole ollut.
Katselimme siis ihmeissämme pientä ja tarmokasta sydäntä sykkimässä ruudulla.
Hihhei, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!
Lue seuraavasta raskausviikosta 11: Kun sydänääniä ei heti kuulunutkaan
Oletko sinä käynyt raskausaikana ylimääräisissä ultraäänitutkimuksissa?
//M-E
