Meidän perheellemme ei vielä ole kehittynyt kovin paljoa ihan omia jouluperinteitä. Olemme jatkaneet omista lapsuudenkodeistamme saamia juttuja, sekä sekoittaneet kummankin puolelta tulevia perinteitä keskenään.
Tässä siis asioita joista meidän joulu koostuu. Monet näistä kuuluvat varmaan monen muunkin suomalaisen jouluun.
Joulukuusi
Minun lapsuudenkodissa joulukuusi tuotiin sisälle ja koristeltiin perinteisesti jouluaattona, ja se oli hyvin olennainen osa joulua. M-E:n kotona oli muuten sama homma, mutta kuusi tuotiin jo ennen aattoa.
Meillä on tähän mennessä ollut vain kerran kuusi omassa kodissamme, koska olemme viettäneet muut joulut aina muualla. Ajattelimme tänä jouluna tuoda kuusen jo hyvissä ajoin, jotta siitä ehtisi nauttimaan myös omassa kodissamme ennen kuin lähdemme isovanhempien luo joulun viettoon, mutta se näköjään jäi taas toteuttamatta.
Riisipuuro
Jouluaaton aamu / päiväruokana on yleensä riisipuuroa. Minun kotiseudullani puurossa on tapana olla yksi manteli, jonka saajan pitäisi ilmeisesti laulaa. Älkää kysykö mitä.
M-E:n suvun puolella puurosta on vastuussa M-E:n isosisko. On erittäin todennäköistä, että jokainen puuronsyöjä kohtaa lautaseltaan mantelin, ellei jopa useammankin, mutta mihinkään kuorolauluun ei siltikään ryhdytä! Manteli tuo saajalleen onnea, rakkautta ja/tai jotain muuta vastaavaa seuraavana vuonna.
Joulurauhan julistus
Joulurauhan julistuksen seuraaminen on ollut molemmilla perinne. M-E on yleensä kuullut sen radiosta autossa palatessaan joulupäivän viimehetken ostoksilta. Meillä lapsuudessa sitä kuunneltiin myös joko radiosta tai seurattiin televisiosta. Jännä kyllä koskaan ei menty paikan päälle sitä seuraamaan, vaikka melko lähellä asuttiinkin. Ehkä se pitäisi vielä joskus toteuttaa.
Tämä perinne säilynee ennallaan. Telkkari aukeaa varmasti aattona viimeistään klo 12.
Jouluevankeliumi
Minun puolellani oli tapana lukea jouluevankeliumi jossain vaiheessa jouluaattoa. Joidenkin mielestä Jeesuksen sotkeminen tähän joulupukin ja tonttujen juhlaan voi olla turhaa, mutta mielestäni jouluevankeliumi on paikkansa ansainnut!
Vuosittainen variaatio evankeliumin esitystavassa tuo tähän oman vivahteensa. Milloin vaihtuu kieli, milloin murre, mutta sanoma pysyy samana!
Jouluateria
Jouluaterialla tarjoillaan mm. laatikoita, silliä, salaattia, rosollia ja kinkkua. M-E:n puolella ruokiin kuuluu myös paisti, eikä niinkään perunalaatikko. Pidämme molemmat jouluruuista, mutta M-E:llä ne alkaa ehkä tökkiä vähän nopeammin.
Tökkimisen takia meille onkin kehittymässä jouluruokiin oma perinteemme, joka on:
Joulupizza
Nyt jo useana vuonna olemme toteuttaneet viimeistään Tapaninpäivänä iison määrän pitsaa, ja vielä mahdollisuuksien mukaan leivinuunin kiviarinalla paistettuna! Laatikoiden ja kinkun mättämisen jälkeen pizza maistuu vaan ihan eri tavalla!
Pizzan tekeminen on alusta loppuun minun hommani. Olen ottanut Italianmatkoillani kaikki opit korvan taakse, ja toteutan niistä omaa visiotani aina vain parempaan lopputulokseen pyrkien. Durumvehnäpohja ohueksi kaulittuna, tomaattikastike ja mozzarellajuusto… oliiviöljy ja basilika… siinä ainekset parhaaseen pizzaan!
Joulupukki
Minun lapsuudessani joulupukilla ei ollut isoa roolia jouluissa. Pukki taisi käydä vain silloin kuin olin niin pieni että pelkäsin sitä. En muista koskaan käyneeni sisäisiä kamppailuja pukin olemassaolosta.
M-E:n kotona pukki on tullut aina! Pukin vierailu on ollut niin aikuisille kuin lapsillekin illan kohokohta. Suuria salaisuuksia pukin olemassaoloon ei ole liittynyt. M-E muistaa pienenä itse soittaneensa ja tilanneensa pukin aattoillaksi oikeaan osoitteeseen
En ole oikein muodostanut mielipidettäni, millä tavalla haluaisin jatkaa pukkileikkiperinnettä omien lasteni kanssa. Luulen, että minusta ei ole uskottelemaan ainakaan mitään perätöntä. Ehkä se ottaa paikkansa, tai sitten ei. Tänä jouluna ainakin meidän taapero jännitti ostaripukkia sen verran, että partanaaman vierailu voisi olla todella jännittävää. Saa nähdä miten käy.
Lahjat
Lahjojen antaminen on olennainen osa joulua. M-E ostelee niitä pitkin vuotta matkoilta ja keräily kiihtyy joulun lähestyessä. Paketeissa määrä ei ratkaise vaan lahjan sopivuus sen saajalle. Kiukuttaa vietävästi, jos mitään juuri sopivaa ei tietylle henkilölle jonain jouluna löydy. Lisäksi lahjojen paketointi lähempänä jouluna joulumusiikin soidessa on yksi suurimmista joulutunnelman luojista.
Minun kotonani lahjojen avaaminen venyi yleensä myöhään iltaan ja yöhön. M-E:n kotona lahjat ovat myös olleet loppuillan ohjelma. Vaihtoehtoisesti lahjat on auottu jo alkuillasta, jos pienimmät eivät ole muuten pysyneet housuissaan.
Lapsemme ollessa pieni, aikaisempi avaamisajankohta varmaan soveltuu meille hyvin. Jäisi sitten aikaa ihmetellä paketeista löytyviä juttuja.
Joulukirkko
Jonkunlaiseen joulukirkkoon on yleensä menty, ajankohta on vain vaihdellut. Aaton yökirkko on ollut molemmilla suosittu vaihtoehto.
Joulukirkkoperinnettä vaalimme edelleen, ja käymme jo ennen joulua eri seurakuntien joulutilaisuuksissa, kuten kauneimmissa joululauluissa.
Olemme yhdessä toteuttaneet myös tapaa, jossa viedään kynttilä tuntemattoman haudalle. Tästä voisi muotoutua meidän perheelle jokavuotinen perinne.
Minun lapsuudenkodissani joulukuusi tuotiin aatonaattona. Minä kuitenkin nautin joulusta eniten ennen joulua ja siksi kuusi on meillä jo viikkoa kahta aiemmin jouluaattoa. Joskus aiemminkin, kuitenkin joulukuun puolella.
Jouluperinne meillä on tonttupussit, joihin tontut tuovat yöllä jotain pientä. ( tämän olen itse keksinyt omille lapsilleni)
Minä pidän lämpimästä kinkusta, joten me paistamme kinkun vasta aattona. Lapsuudenkodissamme se paistettiin yöllä.
Lapsuudessani jouluun kuului myös joulusauna päivällä ja se kuuluu edelleen.
Piparitalo tehdään yhdessä joka vuosi. Lapsuudessa ei sitä tehty.
SamuSirkan joulutervehdys ja Pukin kuumalinja, niistä tulee minun joulumieli. ?
Lapsuudessani ei syöty paistia joulupöydässä, mutta itse pidän siitä. Olen/olemme karsineet joulupöydästä perinteet pois ja ostettu niitä mitä jokainen tykkää syödä.
Minun lapsuudessani siivottiin kaapit ja paikat todenteolla pari päivää ennen aattoa. Yleensä aatonaattona. Ja sit kaikki oli kiukkuisia ja väsyneitä, kun oli aatto. Itse siivoan just mikä huvittaa ja hyvissä ajoin, ettei tule stressiä.
Itselleni jouluna toisille antaminen ja hyvän tekeminen on paras jouluhengen saavuttamiseksi.
Minun lapsuudenkodissani joulukuusi tuotiin aatonaattona. Minä kuitenkin nautin joulusta eniten ennen joulua ja siksi kuusi on meillä jo viikkoa kahta aiemmin jouluaattoa. Joskus aiemminkin, kuitenkin joulukuun puolella.
Jouluperinne meillä on tonttupussit, joihin tontut tuovat yöllä jotain pientä. ( tämän olen itse keksinyt omille lapsilleni)
Minä pidän lämpimästä kinkusta, joten me paistamme kinkun vasta aattona. Lapsuudenkodissamme se paistettiin yöllä.
Lapsuudessani jouluun kuului myös joulusauna päivällä ja se kuuluu edelleen.
Piparitalo tehdään yhdessä joka vuosi. Lapsuudessa ei sitä tehty.
SamuSirkan joulutervehdys ja Pukin kuumalinja, niistä tulee minun joulumieli. ?
Lapsuudessani ei syöty paistia joulupöydässä, mutta itse pidän siitä. Olen/olemme karsineet joulupöydästä perinteet pois ja ostettu niitä mitä jokainen tykkää syödä.
Minun lapsuudessani siivottiin kaapit ja paikat todenteolla pari päivää ennen aattoa. Yleensä aatonaattona. Ja sit kaikki oli kiukkuisia ja väsyneitä, kun oli aatto. Itse siivoan just mikä huvittaa ja hyvissä ajoin, ettei tule stressiä.
Itselleni jouluna toisille antaminen ja hyvän tekeminen on paras jouluhengen saavuttamiseksi.
Pukkia lapsena näimme harvoin, ihan pienenä kyllä, mutta muutoin ei. Pukki oli käynyt kun kävimme saunassa.
Pukki on kiva kun lapsi on noin 4-7 v. Pienenpänä pelkää ja isompana uskooko ken uskoo.
Kiitos kommentista Jenni!
Kiva kuulla muidenkin perinteitä.
Tykkäsin tuosta että joulupöytä ei ole kaavoihin kangistunut 🙂
Mitä sitä väkisin perinteisiä ruokia laittamaan, jos ne eivät kaikille edes maistu! Eikös se ole silloin mukavin elämys, kun saa sitä ruokaa mistä oikein tykkää!